Koottuja ajatuksia
Steamin joulualennusmyynnin t�rpit ja Spotify
Vuosi 2008 taitaa j��d� historiaan jonkinlaisena digitalisoitumisen vuotena. En usko, ett� en�� viimeaikaisen kehityksen j�lkeen joudun juuri ostamaan pelej� tai musiikkia muovisissa koteloissa. Steamista tuli entist� uskottavampi, kun Electronic Arts ja Ubisoft hypp�siv�t kelkkaan my�s Euroopassa. Pient� n�r�� on aiheuttanut hintojen hienoinen nousu tuoreen Steamin valuuttauudistuksen my�t� (varsinkin Norjassa, jossa ALV verkko-ostoksille on nolla), mutta pidemm�n t�ht�imen hy�dyt hintojen ilmoittamisesta euroina varmasti korvaavat haitat. Pidempi kokeiluaika olisi silti saattanut olla Valvelta hyv� idea.
Nyt kuitenkin kaikki on viel� hintojenkin osalta hyvin: Steamissa on joulualennusmyynti, ja monta klassikkoa ja erikoisempaa uutuutta on myynniss� todella halvalla. Seuraavaksi lista parhaimmista t�rpeist�:
- Beyond Good and Evil 3,75 euroa - J�lleen yksi klassikko, jota kovin moni ei aikanaan ostanut.
- BioShock 5 euroa - Yksi viime vuoden tunnelmallisimmista r�iskint�peleist� irtoaa nyt erikoisen halvalla.
- Half-Lifen lis�osat 1 euro - Ainakin Opposing Force on l�pipeluun arvoinen.
- I-Fluid 5 euroa - T�m�n vuoden suurin yll�tys tulee Ranskasta. Fysiikkapohjaisessa esteratapeliss� ohjataan vesipisaraa fotorealistisissa ymp�rist�iss�.
- Portal 3,75 euroa - Toiseksi paras peli ikin�.
- Trials 2 Second Edition 2,5 euroa - Elastomanian ja Action Supercrossin hengess� tehty modernisointi samasta aiheesta. T�ll� kertaa kiikker� motocross-py�r� pomppii realistisen n�k�isess� ymp�rist�ss�, mutta radat ovat yht� �lytt�mi� luuppien ja ramppien sekamelskoja kuin aiemminkin.
Musiikkipuolella t�m�n joulun paras diili on Spotify. Palvelu tarjoaa suurimmilta levy-yhti�ilt� niin paljon musiikkia kuin jaksaa kuunnella kympill� kuussa, n�pp�r�n asiakasohjelman kautta streamattuna. Tai ilmaiseksi, jos kest�� mainoksia. Toivottavasti bisnes pysyy pystyss�.
Fatal Error
Joskus k�y n�inkin. P��tin kokeilla Grand Theft Auto IV:t�, josta on tulossa t�m�n vuoden myydyimpi� ja korkeimmalle arvosteltuja pelej�. Sarja n�ytti j�tt�neen pahimmat lapsellisuudet taakseen, ja uuden pelin tarinaa kehuttiin.
Vaan kuinkas k�vik��n. Oheista kuvaa pidemm�lle en ole peliss� p��ssyt. Peli heitt�� virheilmoituksen ruudulle k�ynnistyess��n eik� nouse siit� en�� pystyyn. Enk� ole ainoa, joka on k�rsinyt ongelmista. T�ll� hetkell� yrit�n saada ostoksesta rahoja takaisin, joskin enemm�n harmittavat hukkaan heitetyt tunnit, jotka ongelman korjausyrityksiin on tullut k�ytetty�. Peli saattaa olla ihan hyv�kin, mutta PC-julkaisu on hoidettu niin kehnosti, ettei sit� voi suositella kenellek��n.
Sen sijaan Left 4 Dead on juuri niin hienoa zombien lahtausta kuin Valvelta odottikin. Asennukseenkin meni Steamista totuttuun tapaan alle kymmenen klikkausta. Jonkin verran peli� vaivaavat bugit, jotka tekev�t vastakkain peluusta ep�tasapainoista, mutta ne korjattaneen p�ivityksell� ennemmin tai my�hemmin. Ainakin peli k�ynnistyy. Kirjoitin Team Fortress 2:n tapaan pienen englanninkielisen Left 4 Dead -oppaankin.
El�ytymisest� ja kuvakulmasta
Yll�olevassa videossa kuvatusta Mirror's Edgest� on tulossa yksi t�m�n syksyn pelitapauksista. Se on melko paljon sanottu, sill� kilpailu on kovaa - t�m�n vuoden pelien joulumarkkinat hakevat maailman taloudellisesta ahdingosta huolimatta vertaistaan. Immersio eli el�ytyminen on p�iv�n sana. Maailmanlopun maisemia kuvaava Fallout 3 pyrkii siihen yksityiskohtaisella ymp�rist�ll�, Far Cry 2 yhten�isell� ja el�v�ll� maailmalla ja toisaalta yksityiskohdilla. Fable 2:ssa pelaajan toimet vaikuttavat maailmaan, ja toimintamahdollisuuksia on laajalti. Left 4 Dead panostaa ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin ja elokuvamaisiin efekteihin. N�m� pelit saavat monta muuta n�ytt�m��n auttamattoman vanhentuneilta. N�m� pelit saavat jopa toisensa n�ytt�m��n joissain suhteissa vanhentuneilta. Ala menee eteenp�in, vaikkapa sitten jatko-osien voimalla.
Mirror's Edge ei kuitenkaan ole mink��n pelin jatko-osa, ja se n�kyy. L�hin vertailukohta voisi olla viime vuoden Assassin's Creed, jossa p��si harrastamaan parkouria keskiaikaisessa L�hi-id�ss�. T�ll� kertaa kuivat aavikkokaupungit on kuitenkin vaihdettu puhtauttaan kiilteleviin pilvenpiirt�jiin, ja p��henkil� on kaapu-ukon sijaan nuori tytt�. Viholliset riisutaan aseista puukottamisen sijaan, ja pelin p��paino on selv�sti liikkumisessa.
Ja millaisessa liikkumisessa! P��henkil� Faith liukuu, hyppii ja kierii katolta toiselle, ker�� vauhtia, heng�styy ja roikkuu henkens� kaupalla kaiteesta kahdensadan metrin korkeudessa. Jos sinulla on mahdollisuus, niin lataa demo PSN:st� tai Xbox Livest� ja kokeile itse. Kaiken muun hyv�n lis�ksi my�s ohjaus on toteutettu todella hyvin.
Monet pelintekij�t perustelevat ensimm�isen persoonan kuvakulmaa sill�, ett� se parantaa el�ytymist�, mutta usein kuvakulma on toteutettu luvattoman laiskasti. Liian monessa peliss� samaistumisen kohteena on kaksi ilmassa leijuvaa k�tt� ja pyssy. Jos katsoo alasp�in, ei n�e edes jalkojaan. Far Cry 2:ssa on k�yt�ss� v�h�n erikoisempi ratkaisu - jalat n�kee kyll� silloin, kun pys�htyy taistelun keskell� kiskomaan niist� luoteja irti, mutta muutoin ei. Mirror's Edgess� n�kee aina koko kroppansa, ja t�ll� kertaa virtuaalisilla lihaksillaan pystyy tekem��n my�s muuta kuin vet�m��n liipasimesta. L�sn�olon tuntu on aidompi kuin koskaan.
Eroon tavarasta
Rojua kertyy. Jos ihmisess� on v�h�nkin ker�ilij�n vikaa, sit� kertyy viel� enemm�n. Omat hyllyni notkuvat DVD:ist�, CD:ist� ja erilaisista peleist�, ja joukossa on my�s kaikenlaista muuta pient� tilpeh��ri�. Kiell�n kuitenkin olevani materialisti. Kun t�rm�sin v�h�n aikaa sitten Time-lehden artikkeliin, jossa puhuttiin el�m�st� vain sadan tarkoin valitun esineen turvin, jokin loksahti kohdalleen. Tavara on turhaa ja pinnallista, ja sen kokoajat alkeellista porukkaa. Kohoaminen materian yl�puolelle buddhalaismunkin tavoin on ylev� ja k�yt�nn�llinen p��m��r�, vaikka el�m�ntapa muutoin olisi kuinka hedonistinen tahansa. Kokosin itselleni kokeeksi listan, mitk� sata esinett� pit�isin el��kseni mukavasti - suosittelen my�s sinulle sunnuntai-illan ratoksi. Her�tt�� ajatuksia siit�, mik� el�m�ss� lopulta on t�rke��. My�s ptmanin suosittelema Paul Grahamin artikkeli aiheesta on lukemisen arvoinen.
En ole ker�nnyt levykokoelmaani sen takia, ett� haluaisin hyllytilalle k�ytt��, vaan sis�ll�n takia: haluan katsella elokuvia, kuunnella musiikkia ja pelata. Suurin osa kirjoistani on tullut luettua vain kerran. Ker��n kokemuksia, en tavaraa. Muoviset l�pysk�t siistiss� riviss� eiv�t ole lopulta kovin olennainen osa el�myst�, vaan pikemminkin vain tiell�. Joillekin kivasti kiiltelev�t py�re�t l�tyt muovikoteloissa ovat t�rkeit�, ja ymm�rr�n t�m�n - on luonnotonta omistaa jotain aineetonta. V�itt�isin kuitenkin, ett� ker�ilyvietist� on mahdollista my�s opetella eroon. Ainakin aineettomasta rahasta on hiljalleen tullut enemm�nkin s��nt� kuin poikkeus, ja ihmisi�, jotka s�il�v�t setelitukkoja patjansa alle saatetaan pit�� v�hint��nkin hieman erikoisina. K�teinen raha yleens� on melkoista rahanhukkaa. K�yk� CD-levyille joskus viel� samoin? Ainakin uskon ja toivon niin.
Olisi kiva tiet��, kuinka paljon esimerkiksi viihdeteollisuuden kuluttama muovi painaa ihmisten ekologisessa jalanj�ljess�. Nykyteknologialla se on k�yt�nn�ss� yht� turhaa kuin paperiset laskut, reseptit ja kuititkin, joista sent��n ollaan pikkuhiljaa p��sem�ss� eroon. Samaa tiet� saisivat menn� minun puolestani lopulta my�s kirjat, lehdet ja postikortitkin, kunhan lukijalaitteista saadaan tarpeeksi hyvi�. Juttu vaan on, ett� lopulta, ehk� muutaman vuosikymmenen turhauttavan s��d�n ja kiroilun j�lkeen kaikki tulee toimimaan digitaalisessa, liikkuvassa ja t�ydellisen verkottuneessa maailmassa paljon paremmin kuin mik��n nyky��n toimii. Kuulostaa insin��rin m�r�lt� unelta, ja sellainen se pohjimmiltaan onkin, mutta se on my�s totta. Eik� kyse ole pelk�st��n ekologisista n�k�kohdista. Paha sanoa, ovatko ne lopulta edes olennainen osa muutosta, vaikka niin toivoisikin. Vaikka muutama perinteinen teollisuudenhaara kuolisikin, ei se v�ltt�m�tt� merkitse voittoa viherpiipert�jille, ellei ihmisten kulutusk�ytt�ytyminen muutoin muutu. Elektroniikkateollisuuskaan ei ole varsinaisesti tunnettu ylenpalttisesta ymp�rist�yst�v�llisyydest��n.
On tavallaan hienoa el�� t�llaisina aikoina, kun tekniikka kehittyy nopeasti ja ihmisten k�ytt�ytyminen sen mukana. On virkist�v�� n�hd� asioiden muuttuvan, olla itse osana muutosta ja ajaa sit� eteenp�in. Voi arvailla, mit� tulee tapahtumaan, ja toivoa, ett� muutos on haluamaansa suuntaan. Juuri nyt p��llimm�isen� toivon, ett� tavaran arvostus ihmisten silmiss� laskee sille tasolle, mille se kuuluu. Vaan jos huomenna kaikki on paremmin, miksi kannattaa t�n��n nousta s�ngyst�? Taipumus el�� tulevaisuudenvisioissa on jollain tapaa enemm�n kirous kuin lahja, ja toisinaan haluaisin siit� eroon l�hes yht� paljon kuin muovir�ykki�ist� ymp�rill�ni. Kylki�isin� saa my�s jatkuvan ep�varmuuden tunteen ja huolen suuren mittaluokan uhkakuvista, joille pieni ihminen yksin ei voi yht��n mit��n. Vaan siit� ehk� enemm�n joku toinen kerta.
Aloitin tavarasta eroon hankkiutumisen myym�ll� pois DVD:it� ja CD:it�, joita en kaipaa. Seuraavaksi vuorossa ovat elektroniikkaromu ja vanhat aikakauslehdet. Ep�ilen suuresti, ett� joskus p��sisin 100 esineen tavoitteeseen, mutta ajattelutapa kannattanee pit�� mieless�. Ainakin muuttamisesta tulee sen hitusen verran helpompaa.
Porvarit ja kasvihuoneilmi�
Kuten er�s nokkela sarjakuvantekij� huomasi, Zimbabwen hiilidioksidip��st�t asukasta kohden ovat maailman matalimpia - samoin kuin zimbabwelaisten keskim��r�inen elinik�. Aivan suoraa syy-yhteytt� asioilla ei taida olla, mutta olisi hassua v�itt��, ettei niill� olisi mit��n tekemist� kesken��n. Pitk� tai leve� el�m� ymp�rist�� kuormittamatta on l�hes mahdoton yht�l�. Luottokorttilaskun ker��ntyminen n�kyy my�s kasvihuonekaasujen ker��ntymisen� ilmakeh��n. Joskus sitten isotkin velat er��ntyv�t maksettavaksi - joko ulosottomiehen vierailun tai luonnonkatastrofien muodossa. Olisi hienoa, jos riski� pystyisi jotenkin v�hent�m��n kohtuullisesta elintasosta tinkim�tt�.
Miten sitten pit�isi suunnata kulutustaan, jotta vaikutus ymp�rist��n olisi mahdollisimman pieni? Selkeit� nyrkkis��nt�j� on ostaa palveluita ja aineettomia asioita tavaroiden sijaan, ja vuokrata tai lainata kaiken sen, mit� ei tarvitse kuin harvoin. eMusicista ladattu biisi kuormittaa ymp�rist�� todella v�h�n muovikuoriin pakatun fyysisen tuotteen rinnalla, ja junan ykk�sluokassa istuminen tulee yksin�iselle matkaajalle edullisemmaksi kuin oman auton hankkiminen ja k�ytt�. Palveluiden kanssa ongelmaksi tulevat tosin kaikenlaiset sivukustannukset - siivouspalvelun ty�ntekij� joutuu todenn�k�isesti tekem��n ty�matkansa autolla, ja ravintolan budjetista menee rahaa huippukokin palkan lis�ksi my�s eksoottisiin raaka-aineisiin, sisustukseen, s�hk��n ja tilojen l�mmitykseen. Kokonaiskuorman arviointi on usein niin ylett�m�n hankalaa, ettei sit� pit�isi kuluttajan harteille oikeastaan s�lytt��.
Onneksi ainakin yksi helppo ja yleisp�tev� keino k�ytt�� paljon rahaa ymp�rist�yst�v�llisesti l�ytyy: osta kerrostaloasunto keskisuuren tai suuren kaupungin keskustasta. P��t�ksell� pienemm�st� k�mp�st� paremmalla paikalla on paljon my�nteisi� sivuvaikutuksia: matkat lyhenev�t, l�mmityskustannukset laskevat ja infrastruktuuria tarvitaan asukasta kohden v�hemm�n. En tajua, miten maaseudulla kehdataan valittaa vaikkapa lankapuhelinpalvelujen alasajosta. Moderni asuminen keskell� korpea on vaaditun ty�n ja ymp�rist�n kannalta niin tehotonta ja typer��, ett� siit� pit�isi olla kaiken j�rjen mukaan valmis maksamaan melkoisen paljon - tai vaihtoehtoisesti tinkim��n mukavuuksista. �ljykin on viel�kin liian halpaa siihen n�hden, kuinka paljon sit� on j�ljell�. Samoin kuin ruoka, ja melkein kaikki muukin.
Ik�v�� inflaatiossa on l�hinn� se, ett� s��st�misen sijaan se ajaa joitakin ihmisi� vain ty�skentelem��n enemm�n, ja tilanne vinoutuu kaikkien kannalta entist� pahemmin. Pid�n hirve�n paradoksaalisena ajatusta, ett� USA:n ylemm�n keskiluokan l�hi�ihmisill� on keskim��rin maailman lyhimm�t lomat, kaukaisimmat l�hikaupat ja pisimm�t ty�matkat. Luulisi, ett� yhdess� maailman vauraimmista valtioista kehitys olisi pystynyt pikkaisen parempaan. Tottahan toki l�hi� on turvallinen ymp�rist� lapsille kasvaa, mutta rajansa kaikella. Suomessakin pyk�t��n viel� pystyyn uusia, entist� isompia automarketteja, ja asiakkaitakin n�ytt�isi riitt�v�n. Miksi hitossa? Vaikka elini�nodotteeni onkin hieman pidempi kuin keskiverrolla zimbabwelaisella, k�yt�n silti rajallisen aikani mieluummin johonkin muuhun kuin p�ivitt�in autossa istumiseen.