Hectigo.net
Suomeksi / in English
Muutan. Uusi osoite on oletus.fi. Hectigo.net pysyy toiminnassa toistaiseksi.

Eroon tavarasta

Rojua kertyy. Jos ihmisess� on v�h�nkin ker�ilij�n vikaa, sit� kertyy viel� enemm�n. Omat hyllyni notkuvat DVD:ist�, CD:ist� ja erilaisista peleist�, ja joukossa on my�s kaikenlaista muuta pient� tilpeh��ri�. Kiell�n kuitenkin olevani materialisti. Kun t�rm�sin v�h�n aikaa sitten Time-lehden artikkeliin, jossa puhuttiin el�m�st� vain sadan tarkoin valitun esineen turvin, jokin loksahti kohdalleen. Tavara on turhaa ja pinnallista, ja sen kokoajat alkeellista porukkaa. Kohoaminen materian yl�puolelle buddhalaismunkin tavoin on ylev� ja k�yt�nn�llinen p��m��r�, vaikka el�m�ntapa muutoin olisi kuinka hedonistinen tahansa. Kokosin itselleni kokeeksi listan, mitk� sata esinett� pit�isin el��kseni mukavasti - suosittelen my�s sinulle sunnuntai-illan ratoksi. Her�tt�� ajatuksia siit�, mik� el�m�ss� lopulta on t�rke��. My�s ptmanin suosittelema Paul Grahamin artikkeli aiheesta on lukemisen arvoinen.

En ole ker�nnyt levykokoelmaani sen takia, ett� haluaisin hyllytilalle k�ytt��, vaan sis�ll�n takia: haluan katsella elokuvia, kuunnella musiikkia ja pelata. Suurin osa kirjoistani on tullut luettua vain kerran. Ker��n kokemuksia, en tavaraa. Muoviset l�pysk�t siistiss� riviss� eiv�t ole lopulta kovin olennainen osa el�myst�, vaan pikemminkin vain tiell�. Joillekin kivasti kiiltelev�t py�re�t l�tyt muovikoteloissa ovat t�rkeit�, ja ymm�rr�n t�m�n - on luonnotonta omistaa jotain aineetonta. V�itt�isin kuitenkin, ett� ker�ilyvietist� on mahdollista my�s opetella eroon. Ainakin aineettomasta rahasta on hiljalleen tullut enemm�nkin s��nt� kuin poikkeus, ja ihmisi�, jotka s�il�v�t setelitukkoja patjansa alle saatetaan pit�� v�hint��nkin hieman erikoisina. K�teinen raha yleens� on melkoista rahanhukkaa. K�yk� CD-levyille joskus viel� samoin? Ainakin uskon ja toivon niin.

Olisi kiva tiet��, kuinka paljon esimerkiksi viihdeteollisuuden kuluttama muovi painaa ihmisten ekologisessa jalanj�ljess�. Nykyteknologialla se on k�yt�nn�ss� yht� turhaa kuin paperiset laskut, reseptit ja kuititkin, joista sent��n ollaan pikkuhiljaa p��sem�ss� eroon. Samaa tiet� saisivat menn� minun puolestani lopulta my�s kirjat, lehdet ja postikortitkin, kunhan lukijalaitteista saadaan tarpeeksi hyvi�. Juttu vaan on, ett� lopulta, ehk� muutaman vuosikymmenen turhauttavan s��d�n ja kiroilun j�lkeen kaikki tulee toimimaan digitaalisessa, liikkuvassa ja t�ydellisen verkottuneessa maailmassa paljon paremmin kuin mik��n nyky��n toimii. Kuulostaa insin��rin m�r�lt� unelta, ja sellainen se pohjimmiltaan onkin, mutta se on my�s totta. Eik� kyse ole pelk�st��n ekologisista n�k�kohdista. Paha sanoa, ovatko ne lopulta edes olennainen osa muutosta, vaikka niin toivoisikin. Vaikka muutama perinteinen teollisuudenhaara kuolisikin, ei se v�ltt�m�tt� merkitse voittoa viherpiipert�jille, ellei ihmisten kulutusk�ytt�ytyminen muutoin muutu. Elektroniikkateollisuuskaan ei ole varsinaisesti tunnettu ylenpalttisesta ymp�rist�yst�v�llisyydest��n.

On tavallaan hienoa el�� t�llaisina aikoina, kun tekniikka kehittyy nopeasti ja ihmisten k�ytt�ytyminen sen mukana. On virkist�v�� n�hd� asioiden muuttuvan, olla itse osana muutosta ja ajaa sit� eteenp�in. Voi arvailla, mit� tulee tapahtumaan, ja toivoa, ett� muutos on haluamaansa suuntaan. Juuri nyt p��llimm�isen� toivon, ett� tavaran arvostus ihmisten silmiss� laskee sille tasolle, mille se kuuluu. Vaan jos huomenna kaikki on paremmin, miksi kannattaa t�n��n nousta s�ngyst�? Taipumus el�� tulevaisuudenvisioissa on jollain tapaa enemm�n kirous kuin lahja, ja toisinaan haluaisin siit� eroon l�hes yht� paljon kuin muovir�ykki�ist� ymp�rill�ni. Kylki�isin� saa my�s jatkuvan ep�varmuuden tunteen ja huolen suuren mittaluokan uhkakuvista, joille pieni ihminen yksin ei voi yht��n mit��n. Vaan siit� ehk� enemm�n joku toinen kerta.

Aloitin tavarasta eroon hankkiutumisen myym�ll� pois DVD:it� ja CD:it�, joita en kaipaa. Seuraavaksi vuorossa ovat elektroniikkaromu ja vanhat aikakauslehdet. Ep�ilen suuresti, ett� joskus p��sisin 100 esineen tavoitteeseen, mutta ajattelutapa kannattanee pit�� mieless�. Ainakin muuttamisesta tulee sen hitusen verran helpompaa.

- hectigo 2008-08-03, viimeksi muokattu 2008-08-04

Kommentit

Hmmm, minulla tulee 100 esinett� kevyesti t�yteen jo kirjoista ja sarjakuvista. Niist� en kuitenkaan tahtoisi mill��n luopua, vaikka onnistuisihan lukeminen teoriassa monitoriltakin. Siin� ei silti vain ole samaa fiilist�, jolloin lukukokemus (ainakin minun tapauksessani) k�rsisi. Mutta jos ei kirjoja, sarjakuvia, DVD- ja CD-levyj� oteta huomioon, taidan tulla jo nyt toimeen alle 100 esineell�. Soluasuntoni n�hneet tiet�nev�t, mitk� ovat minun t�rkeimm�t esineeni. =D EIKU PERHANA! Vaatteet ja taiteiluv�lineet viel� mukaan, tietenkin! Ei olekaan niin helppoa. Jospa tyydyn toistaiseksi viem��n vain roskat ja vanhat lehdet pois...

- miizou 2008-08-04

Loistavaa teksti�. Itsell�ni on v�h�n samanlaisia ajatuksia (tavarasta eroon) her�nnyt varsinkin nyt muuton yhteydess�. Pit�isi "p��st��" uuteen asuntoon vain todella tarvitsemiaan tavaroita. Lis�ksi suosittelen http://paulgraham.com/stuff.html , ellet ole jo lukenut. Palle

- ptman 2008-08-04

Avot sille mangakustantamolle, joka ensimm�isen� keksii ruveta myym��n tuotteitaan s�hk�isess� muodossa. Helpottaisi hyllytilasta k�rsivien el�m�� kympill�, kun mangansa saisi lukea ja s�il�� jonnekin netin sy�vereihin. Olisi ihan toimiva idea kaikessa sarjakuvassa. Kirjoja sen sijaan tuskin jaksaisin lukea n�yt�lt� ja muutenkin luen niit� usein paikoissa, joissa s�hk�isi� vempeleit� ei ole k�denulottuvilla. En kutsuisi sinua materialistiksi mitenk��n p�in ja h�r�hdin liev�sti "notkuvien hyllyjen" kohdalla. Ne eiv�t ole notkumista n�hneetk��n, trust me :)

- kyynarpaa 2008-08-06

Kommentit pois p��lt�