Koottuja ajatuksia
Oletus.fi
Uudet kotisivuni aukesivat huhtikuun alussa, ja olen hiljalleen kerryttänyt sinne oleellisinta sisältöä. Kuten sanottua edellisessä blogipostauksessa, Hectigo.net ei tule poistumaan ihan vielä, mutta jatkan sisällön siirtämistä oletus.fihin vaiheittain kesän aikana. Uusi sivusto tulee olemaan pitkälti englanniksi, joten mietin vielä, mitä teen kaikkien suomenkielisten pätkien kanssa - osa tulee katoamaan, osa löytää ehkä uuden muodon, osalle saatan perustaa uudelle sivustolle erillisen suomenkielisen osion.Uudistuksia
Nämä sivut ovat kaikenlaisten arkikiireiden lomassa jääneet jo pitkään hyvin vähälle huomiolle, ja jääneet jälkeen niin omien tuotosteni kuin web-tekniikan kehityksenkin kelkasta. Olen nyt ottanut viimein tehtäväkseni päivittää osan sisällöstä ajantasaisemmaksi, mutta kaikkea ei ole mieltä ylläpitää. Siispä tämä sivusto tulee jossain välissä osin korvautumaan ammattimaisemmalla portfoliosivulla, josta on helpompi löytää olennainen ja joka heijastelee paremmin omaa elämäntilannettani. Siirryn luultavasti myös uudelle palveluntarjoajalle ja uuden domainnimen taakse. Pyrin toki siirtämään olennaisimman sisällön Hectigo.netistä uuteen ympäristöön, ja tämäkin sivusto säilyy olemassa ainakin seuraavan vuoden, mutta osa tekstimuotoisesta sisällöstä saattaa lopulta karsiutua pois.Käänteinen kulttuurishokki
Eteläiset osat Honshua on nyt kierretty, ja kotoisaan Hämeeseenkin olen ehtinyt kotiutua jälleen jo viikon verran. Lyhyesti sanottuna reissu oli käsittämättömän upea, mutta jonkin verran lisämateriaalia väitteen tueksi löytyy Japanin matkan kuvagalleriasta. Myös koko porukan yhteinen blogi on edelleen luettavissa, ja lisää sisältöäkin tulee vielä, kunhan matkapäiväkirjat ja kuvat on kaikki viimeistelty.
Huomenna Japaniin
Johan se vähäsen jännittää. Huomenna matkustan ensimmäistä kertaa Euroopan ulkopuolelle, yksin, ja alueelle, jossa keväinen sikainfluenssahysteria on kukkeimmillaan. Perillä odottaa neljän kanssamatkustajan porukka - kaikki teekkareita - ja eksoottisen saarivaltion lukuisat ihmeellisyydet. Porukan matkablogia voi lukea osoitteesta kevaalla.japanissa.fi.
Vielä pitäisi muistaa pakata ja käydä uudella asunnolla tekemässä remonttia hitusen eteenpäin. Ostin viikko sitten huonokuntoisen yksiön Tampereen keskustasta, josta tulee varmasti aikanaan näppärä kämppä. Toistaiseksi työ on kuitenkin vasta aluillaan. Työkalut, rakennusjätteet ja kodinkoneet ovat asunnossa levällään, tapetit lerpattavat ja ilma on tunkkainen. Vaan kyllä se siitä.
Pyörällä liikenteessä
Ihan yhtä hienosti en osaa vetää kuin jätkä ylläolevassa videossa. Tai no, oikeastaan en osaa tehdä mitään, joka pääsisi edes lähelle. Pyöräilin kuitenkin eilen yhteensä 51 kilometriä, ja olen tällä haavaa suoritukseeni tyytyväinen. En voi väittää, etteikö reissu Tampereelta Valkeakoskelle ensimmäistä kertaa olisi ollut jossain määrin rankka, mutta tänään jalat ovat jo toipuneet. Olisi pitänyt ottaa tavaksi jo muutama kesä aiemmin, niin olisin voinut säästää jokusen sata litraa bensiiniä kunnon kohoamisen ohella.
Tänä kesänä uskon oikeasti pyöräileväni työmatkan säännöllisesti, toisin kuin viime kesänä, jolloin jäi pelkäksi yritykseksi. Alku on ainakin lupaava, kun matkamittarissa on jo 40 päivältä yhteensä yli 350 kilometriä. Ehkä voin tämän nojalla uskotella itselleni, että olen tullut määrätietoisemmaksi. Onhan vuoden aikana ehtinyt muutenkin muuttua jo vaikka mikä, ihmissuhdekuvioista aina koulutustasooni asti. Muutaman viikon päästä voin virallisesti käyttää titteliä tekniikan kandidaatti, ja ensimmäinen kaupallinen peliprojektini, Dragon Portals, on julkaistu. Tästä vielä muutama kuukausi eteenpäin, ja tulen kuulumaan myös asuntovelallisten sankkaan joukkoon.
Tänäänkin nousin pyörän selkään, puoliksi tietoisena päämääränä kiertää katsomassa lapsuuteni maisemia. Uimarannat, harrastuspaikat ja koulut ovat jääneet lähtemättömästi mieleen muistini perukoille. Moni yksityiskohta vaikuttaa tutulta, vaikka sen luulee unohtaneensa jo vuosia sitten. Kotikaupungin pienuus käy selvemmäksi. Autolla maisemaan ei saa kosketusta, mutta pyöräillessä välimatkan tuntee. Kierrän olennaisimmat nähtävyydet tunnissa, ja matkaa kertyy 12 kilometriä. Vain harva asia on pohjimmiltaan muuttunut, vaikka muutaman kaupan nimi ja logo ovatkin tuntemattomia. Ja kyllä täällä palasia minusta on, vaikka olenkin jo juurtunut Tampereelle.