Princess Tutu
Ohjaus: Kawamoto Shogo, Sato Jun'inci
Käsikirjoitus: Yokote Michiko
Alkuperäinen teos: Ito Ikuko
Studio: HAL Film Maker
Valmistumisvuosi: 2002
Formaatti: TV, 26 episodia ja 3 spesiaalia. Jaksot 14-25 on jaettu puolikkaisiin.
Princess Tutu on anime, joka tuntuu ensikuulemalta vieraannuttavalta. Baletti on aiheena erikoinen, ja animen piirtotyyli hämää - varsinkin, jos sattuu näkemään Drosselmeyer-aiheisia kuvia ennakkoon. Jo intro onnistuu kuitenkin säväyttämään - jos ei muuten, niin omaperäisyydellään. Animen jokainen jakso alkaa naisäänen kertomalla lyhyellä tarinanpätkällä, jota kehystävät luonnoksenomaiset still-piirrokset. Tämän jälkeen alkumusiikki alkaa soimaan, ja ainakin allekirjoittanut oli myyty jo sarjan ensimmäisestä musiikkinäytteestä lähtien. Klassisvaikutteinen musiikki vakuuttaa, oli se sitten omaa tai oikeita klassisia teoksia. Alkuanimaatiosta nyt puhumattakaan - tyyli on yksinkertaisen kaunista sekä perinteitä juuri sopivasti muokkaavaa.
Juoni lähtee liikkeelle ankasta, joka haluaa tanssia yhden tarinan päähenkilön, Mython kanssa. Hänen mahdollisuutensa siihen ovat kuitenkin hyvin rajoittuneita: onhan rannalla tanssiva surullisen oloinen bishounen sentään prinssi, ja ankka pelkkä ankka. Sitä ei kuitenkin murehdita juuri kohtausta enempää. Tilanne vaihtuu, ja Ahiru herää sängystään - tällä kertaa vastaan tulee hyvinkin ihmismäinen olento. Yhteys lintuihin on säilynyt niiden ruokkimisena, vaikkakin pikkulintujen innostus ruoasta on suurempi kuin lintujen alle jääneen pikkutytön. Hetken päästä kömpelö ja hajamielinen Ahiru intoutuu kuitenkin jopa ylipirteyttä lähentelevään rynnistelyyn, kun huomaa myöhästyvänsä tunnilta - tai ainakin luulee niin.
Seuraavaksi tutustutaan tarkemmin balettikouluun, jossa Ahiru opiskelee. Uudet henkilöt alkavat tulla mukaan kuvaan, Fakir etunenässä. Kovan ja etäisen voimahahmon suhde Mythoon vaikuttaa jo ensinäkemältä mielenkiintoiselta, ja Ahiruun hän suhtautuu aluksi hyvinkin vihamielisesti. Kolmikon keskinäiset suhteet kehittyvät myöhemmin vielä kiintoisampaan suuntaan, kun Fakirin kylmän suojelevainen asenne alkaa selkeytymään. Mitkä ovat motiivit, jotka vaikuttavat Fakirin epäystävällisen julkisivun takana? Onko hän oikeasti Mython vihollinen? Ensimmäisen jakson aikana tutustutaan Fakirin lisäksi hupaisaan ja avioliitosta innostuneeseen Neko-senseihin sekä mystiseen ja mielenkiintoisesti piirrettyyn Drosselmeyeriin. Drosselmeyerin rooli tarinassa ja jopa hänen nimensä jäävät alussa hämärän peittoon, mutta eipä sillä niin väliä - heppu tuntuu luovan ympäristöönsä järkyttävän tyylikästä animointia.
Juonta rakennetaan sarjan edetessä suorastaan mestarillisin ottein, ja vaikka sen eteneminen hidasteleekin välillä, se ei koskaan petä vivahteikkuudellaan. Todella suuria käänteitä esitetään vähän väliä, ja selkeää rajaa hyvän ja pahan välillä ei juurikaan ole. Kaikilla on omat tarkoitusperänsä, ja henkilöiden roolit vaihtuvat useasti sarjan aikana. Henkilöiden suhteista ja juonen kulkusuunnasta herää paljon kysymyksiä, ja nämä ratkaistaan juuri oikeassa ajassa, jotta katsoja pysyy kiinnostuneena. Ainoa pahempi tauko juonessa tulee toisen tuotantokauden alussa, jossa sorrutaan viiden-kuuden jakson ajaksi miltei perinteiseen mahou shoujo -kaavaan. Tämä on varmaankin sarjan suurin virhe, ja ainoa asia, joka laskee arvosanaa alas täydellisyyksistä.
Toinen asia, joka nousee sarjasta selvästi esiin, on äänet. Musiikiksi on valittu balettiteemaan sopivia klassisia teoksia, ja ratkaisun poikkeuksellisuus virkistää. Kukaan musiikista hiukkaakaan enemmän käsittävä ei voi haukkua ääniraitaa huonoksi, vaikka sen selvä lainaaminen muilta toki vähentää kunnioitusta. Eivätkä osittain itse toteutetut alku- ja loppubiisitkään juurikaan häviä muulle musiikille: molempien mukavan rauhallinen tunnelma vetää kuulijan heti mukaansa. Musiikin lisäksi myös ääninäyttely vakuuttaa erinomaisuudellaan. Ahirun ääninäyttelijä vangitsee hahmon olemuksen taidokkaasti, ja Drosselmeyerin kieron kuivahko nauru lähentelee jo legendaarista tasoa. Muutkin näyttelijät tuovat kukin oman panoksensa mieleenpainuviin hahmoihin.
Animaatio on myös huippuluokkaa. Hahmosuunnittelusta voi tunnistaa Mahou Tsukai Taista tutun artistin kädenjäljen, mikä ei ole lainkaan huono asia. Jokainen ihmis- ja eläinhahmo on toteutettu yksinkertaisen kauniisti, ja kasvojen piirteet käyvät hyvin yhteen henkilöiden luonteenpiirteiden kanssa. Väriskaala on useimmiten sopivan kirkas ja iloinen, mutta myös synkistelyn taito osataan, ja epilepsiaa aiheuttavilta Pokemon-efekteiltä on onnistuttu välttymään. Erityisesti yölliset tanssikohtaukset herättävät huomiota niin taiteellaan kuin animoinnillaankin - ne voisi nostaa jopa japanilaisen animaation suurimpien yksittäisten saavutusten joukkoon. Näkymät ovat parhaimmillaan henkeäsalpaavan kauniita, ja paikoittaisesta hapuilusta huolimatta tanssianimaation tekijät ovat selvästi alan asiantuntijoita. Myös CG-efektejä käytetään hyvällä maulla, eivätkä ne ala koskaan mainittavasti häiritsemään. Jopa CG-vesi on saatu tehtyä niin, että se näyttää realistisuuden lisäksi käyvän yhteen muun maiseman kanssa. Animaatio toimii tunnelman luojana hyvin, ja sarja pysyykin koskettavana koko 26-jaksoisen maratonin ajan.
Kaikenkaikkiaan Tutu on loistava anime, siitä ei pääse mihinkään. Ylisöpöyskohtaukset ja mahoushoujoudet ärsyttävät välillä, mutta ne tuovat toisaalta vakavamielisyyksien väliin sopivan kepeää asennetta. Tutua ei voi syyttää itsensä ottamisesta turhan vakavasti, mutta se onnistuu silti koskettamaan katsojaansa todella syvältä - näiden kahden asian yhdistelmä takaa, että harva sarjaan tutustuva tulee pettymään. Tutun tyylillinen kauneus on omaa luokkaansa, ja sisältöäkin riittää vaikka muille jakaa.
Hyvää:
+Musiikki
+Seiyuut
+Piirtotyyli, etenkin yöllisissä tanssikohtauksissa
+Animointi, etenkin yöllisissä tanssikohtauksissa
+Mieleenpainuva sekoitus hyvin suunniteltuja henkilöitä & eläinhahmoja
+Yllätyksellinen juoni
+Koskettava
+Runsaat viittaukset klassisiin teoksiin
+Ei ota kaikesta tästä huolimatta itseään täysin vakavasti
Huonoa:
-Juoni hukkuu toisen tuotantokauden alkupuolella
-Musiikki on vain lainassa
-Yliannostus söpöilyä on mahdollinen